Suomalaisten rahapelaaminen vähentynyt

Rahapelaamistamme ja suhdettamme siihen on jälleen tutkittu kattavasti. Vasta valmistuneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen (2024) tulokset ovat yllättäviä: suomalainen rahapelaaminen on vähentynyt verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Samalla kun tutkittiin rahapelaamisen yleisyyttä, selvitettiin muun muassa sitä, kuinka usein suomalaiset rahapelejä pelaavat ja missä määrin pelaamisesta koetaan seuraavan hyötyjä ja haittoja. Vaikka rahapelaamisen määrä on vähentynyt, peliongelmat ovat lisääntyneet.

Tässä artikkelissa analysoimme suomalaisten rahapelaamista, syitä sen vähentymiselle sekä pelaamiseen liittyviä asenteita. Luettuasi artikkelin voit muodostaa oman mielipiteesi sekä myös tarkastella omaa pelaamistasi tilastojen ja tutkimuksen valossa.

Rahapelaaminen on yhä harvinaisempaa

Suomalaisten pelaamista on tutkittu neljän vuoden jaksolta, eli vuodesta 2019 vuoteen 2023. Vaikka pelaamisen lisääntymisestä puhutaan mediassa paljon, totuus näyttää olevan ainakin osittain toisenlainen. Rahapelaaminen on entistä harvinaisempaa ja keskimäärin pelaamisen pariin eksyttiin ainoastaan harvemmin kuin yhden kerran kuussa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki pelaisivat näin harvoin. Jotkut pelaavat todella usein ja toiset taas eivät koskaan, ja tästä syntyy keskiarvo pelaamiselle. Useimmin pelasivat 45–59-vuotiaat, ja nettipelaaminen jopa yleistyi 45–74-vuotiailla.

Kenties yllättävin on tieto, että netissä pelaaminen väheni nuorten aikuisten keskuudessa. Rahapelaamisen väheneminen ei ole yhteydessä sukupuoleen tai tuloluokkaan, vaan pelaaminen väheni niin naisilla kuin miehilläkin kaikissa tuloluokissa.

Nämä tutkimustulokset yllättivät myös osan tutkittavista itsestään! Kun vastaajilta kysyttiin, kokevatko he pelaamisensa vähentyneen, lisääntyneen vai pysyneen ennallaan pidemmällä aikavälillä, suurin osa eli 70 % koki, että pelaaminen on pysynyt ennallaan. 26 % näki tilanteen kuitenkin eri tavalla ja koki, että heidän pelaamisensa oli vähentynyt ainakin jonkun verran myös itse tarkasteltuna.

Minkä verran Suomessa pelataan rahapelejä?

Kuinka paljon sitten on paljon, kun puhutaan pelaamisesta? Jos tutkimuksissa sanotaan, että pelaaminen on vähentynyt, miten vähän nykyään pelataan? Millainen on keskivertopelaajan pelitiheys?

Lähes kolmasosa kertoo pelaavansa nykyään rahapelejä harvemmin kuin kerran kuukaudessa. Tämä määrää oli sekä naisilla että miehillä melko samanlainen. Aikaisemmin rahapelejä pelattiin yleisimmin kerran viikossa, mutta nykyään ainoastaan 18 % ylsi viikoittaiseen pelaamistahtiin.

Pelaamisessa oli eroja miesten ja naisten välillä, kun tutkittiin pelaamisen esiintyvyyttä. Miehistä 23 % pelasi kerran viikossa. Naisten prosenttimäärä oli huomattavasti pienempi, sillä vain 14 % pelasi kerran viikossa. Käsitys siitä, että miehet ovat ahkerampia pelaajia, pitää siis tältä osin paikkansa myös tutkimusten valossa.

Pelaaminen kerran viikossa on vähentynyt sekä miehillä että naisilla, mutta pelaaminen joka päivä tai melkein joka päivä ei ole vähentynyt vastaavasti. Osa pelaajista siis pelaa vähintään yhtä ahkerasti kuin ennenkin. On hyvä myös huomioida, että rahapelaaminen on tuttua valtaosalle suomalaisista: 70 % kaikista vastaajista oli pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana.

Mitkä rajoitukset ovat syynä pelaamisen vähenemiselle?

Mitkä sitten ovat yleisimpiä viime aikoina käyttöön otettuja rahapeleihin liittyviä rajoituksia? Voisiko näistä rajoituksista etsiä myös selitystä sille, miksi pelaaminen ylipäänsä on vähentynyt?

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan yli puolet vastaajista kertoi pääasialliseksi syyksi pelaamiselleen rahan voittamisen. Neljäsosa kertoi pelaavansa jännityksen, hauskuuden tai mielihyvän takia. Miesten ja naisten välillä ei ollut näissä vastauksissa eroa. Lisäksi syyksi sanottiin esimerkiksi taitojen kehittyminen, kilpaileminen sekä mahdollisuus kokea itsensä taitavaksi.

On selvää, että samat syyt pelaamiselle ovat edelleen olemassa. Pelien voittomahdollisuudet tai niiden aikaansaama jännitys eivät ole poistuneet, vaan tekniikan kehittyessä korkeintaan kasvaneet entisestään.

Sen sijaan syitä voi etsiä rajoituksista, joita suomalaiset nettikasinot ja suomalainen pelikulttuuri ylipäänsä ovat alkaneet noudattaa. Suomalaisia voimaan tulleita rajoituksia ovat esimerkiksi nämä:

Vuonna 2017 RAY, Fintoto ja Veikkaus yhdistyivät ja ottivat nimekseen Veikkaus Oy. Tälle nettipelisivustolle  luotiin mahdollisuus asettaa pelaamiselle tappiorajoja, rahansiirtorajoja, peliaikarajoituksia sekä mahdollisuus kattavaan pelikieltoon.

Vuonna 2019 Suomessa alettiin vähentää hajasijoitettuja rahapeliautomaatteja.

Vuonna 2020 COVID-19-pandemian vuoksi suljettiin rahapeliautomaatit ja pelipisteet, ja rahapelien tappiorajaa laskettiin väliaikaisesti.

Vuonna 2021 rahapeliautomaatteihin asetettiin pakollinen tunnistautuminen ja tappiorajat. Myös Pitkävedossa alettiin edellyttää tunnistautumista ja asetettiin ostoraja.

Vuonna 2022 asetettiin kaikkea rahapelaamista koskeva vuositappioraja.

Vuonna 2023 pakollinen tunnistautuminen laajennettiin kuponkipeleihin. Maksuliikenne-estot otettiin käyttöön, jotta tarjontaa ja markkinointia saadaan rajoitettua.

Vuonna 2024 myös raaputusarvat ja pahviarvat otettiin tunnistautumisen piiriin.

Tällaisilla uudistuksilla on väistämättä ollut vaikutuksia suomalaisen rahapelaamisen vähenemiseen. Mitä mieltä me sitten olemme rajoituksista olleet? Pääasiassa tulokset ovat yllättävän hyviä. Suurin osa on ollut rajoituksiin tyytyväisiä.

Eniten myönteisiä kokemuksia oli saatu tunnistautumisesta, ja lisäksi muun muassa oman pelihistorian seuraamisesta ja rahansiirtorajoista. Kielteisiä kokemuksia oli paljon vähemmän. Kielteisistä vastaajista 45 % koki, että rajoitukset ovat liian rajoittavia ja 15 %, että ne olivat liian hankalia käyttää.

Vaikuttaako asenneilmapiirin muutos pelaamisen?

Paitsi konkreettiset rajoitukset, suomalaisen rahapalaamisen vähentymiseen on vaikuttanut myös asenneilmapiirin muutos. Vaikka yhä useampi tietää rahapelaamisesta ja mieltää sen harrastukseksi ja ajanvietteeksi muiden joukossa, ovat asenteet samaan aikaan muuttuneet osittain myös jyrkemmiksi.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyssä vuonna 2023 todella suuri enemmistö vastaajista, 90 %, oli sitä mieltä, että rahapelaamiseen ei pitäisi kannustaa. 61 % puolestaan oli sitä mieltä, että rahapelien pelaamiseen on nykyään liikaa mahdollisuuksia. Yli puolet oli myös sitä mieltä, että rahapelien pelaaminen on vaarallista perhe-elämälle.

Mikäli näkemykset ovat tällaisia, on selvää, että sekä omaa että läheisten pelaamista yrittää suitsia ja pitää sen mahdollisimman pienenä. Toisaalta kannattaa huomioida, että yli puolet vastaajista, 58 % , oli myös sitä mieltä, että ihmisillä tulisi olla oikeus pelata rahapelejä oman tahtonsa mukaan ilman rajoitteita. Myönteisimpiä asenteet olivat 45–59- ja 60–74-vuotiailla.

Valitettava tilanne: Ongelmapelaaminen ei ole vähentynyt

Vaikka rahapelaamiseen suhtaudutaan monessa kysymyksessä aikaisempaa kriittisemmin ja vaikka suomalaisten rahapelaaminen on vähentynyt, ongelmapelaamisesta ei valitettavasti ole päästy eroon. Tämä on ei-toivottu tulos, sillä juuri peliongelmat ovat seuraus, joita rajoituksilla ja valistuksella on yritetty minimoida.

Neljä prosenttia vastaajista pelasi ongelmapelaamisen tai kohtalaisen riskin tasolla. Aikaisemmin vastaava määrä on ollut noin kolme prosenttia, joten kasvu on merkittävä. Miehet ovat naisia enemmän edustettuina tässä joukossa.

Ongelmapelaamisella osoitettiin tutkimuksessa olevan monenlaisia haittavaikutuksia. Yleisimpiä niistä olivat tunnetason haitat, kuten se, että pelaaja katui pelaamistaan tai koki, että oli epäonnistunut tavoitteidensa saavuttamisessa.

Toiseksi yleisimpänä seurauksena nähtiin taloudelliset haitat. Näitä olivat erityisesti se, että pelaamiseen kuluva raha oli poissa viikoittaisen peruskäyttörahan määrästä tai vapaa-aikaan kulutettavasta rahasta, joka olisi muuten käytetty esimerkiksi ravintolassa syömiseen tai elokuviin.

Kuten aina rahapelaamisen ongelmista puhuttaessa kannattaa muistaa, että myös uusimmassa tutkimuksessa hyvin pieni osa eli 2,2 % tuotti 50 % rahapelien kokonaiskulutuksesta. Ongelmapelaamisen osuus kokonaiskulutuksesta oli 45 % ja kohtalaisen riskin tasolla 33 %.

Huomionarvoista on myös se, että alhaisen riskin tasolla pelasi 9 prosenttia kaikista vastaajista, ja heistä enemmistö oli miehiä. Yi puolet kaikista pelaajista pelasi ilman rahapeliongelmia siten, että pelaaminen ei vaikuttanut mihinkään elämän osa-alueeseen negatiivisesti.

Uusi rahapeliuudistus tulee myös vaikuttamaan ongelmapelaamiseen ja sen tarkoitus on vähentää ongelmatapauksia. Aika näyttää miten uudistus toimii ja miten valtion saa kanavoitua pelit lisenssin alle ja pois ulkomaalaisilta nettikasinoilta.